Erään blogin synty

"Aloita bloggaaminen." Klikkasin siitä.

Viimeiset puoli vuotta olen suunnitellut myös "Lopeta bloggaaminen" -napin painamista, mutta lopulta päädyin siihen, että kaipaan vain uutta alkua, puhdasta pöytää.

Blogin nimi oli vaikea. Mietin pitkään lempilaulujeni sanoja ja koitin viritellä kaikenlaisia hyvin vakavasti otettavia mutta ei liikaa oikeastaan mitään tarkoittavia nimiä. Sitten kokeilin toista äärilaitaa eli täysin älyvapaita nimiä. Suosikikseni kohosi Piisami junassa - se tuntui mieleenjäävältä, sopivan höpsöltä mutta sisälsi kuitenkin kröhöm hienovaraisen intertekstuaalisen viittauksen Rubikin Karhu junassa -biisiin. Miten oivallista.

Seuraavana päivänä kävelin kaupungilla, kun tajusin, että bloginhan pitää olla paikka. Tila, paikka ja mielentila. Kävin vuosia sitten yliopistolla sennimisen kurssin.

Sellainen paikka, jossa voi vähän elämöidä, ihmetellä, intoilla ja ajatella. Ennen kaikkea kuitenkin hengittää ja ottaa rennosti, valita mukava asento, rapsutella snautseria - ja loikoilla. Siispä Loikoomo.

Tervetuloa!