1) Meksikolainen baari ja taqueria Pueblo. Olen ollut pienimuotoisen eteläamerikkakuumeen pauloissa siitä lähtien, kun tutustuin mukavaan meksikolaisnaiseen ja sain kuulla ystävieni mahtavista seikkailuista tequilan luvatussa massa. Siksi onkin hauskaa, että Helsinkiin on pesiytynyt muutama kelvollinen sombreroluola. Piipahdin Pueblossa pikaisesti vappuaattona, mutta aion mennä takaisin. Siellä on, kuten ystäväni luonnehti, jotenkin berliiniläinen tunnelma, ja kyllä, todella todella hyvää guacamolea ja todella todella hyviä rommidrinkkejä.
2) Kääntöpöytä. Keski-Pasilan urbaani ihme, jonka puisella kannella makailin suurimman osan vappupäivästä. Kesällä Kääntöpöydällä toimii jälleen kahvila, viikonloppuisin on brunsseja. Suurin osa syötävästä kasvatetaan paikan päällä, ja viereisillä hylätyillä raiteilla viettää eläkepäiviään monta komeaa vanhan ajan junavaunua.
3) Ravintola Nokka. Kävimme eilen joululahjaillallisella Katajanokalla sijaitsevassa Nokassa, jonka Nyt-liite valitsi viime vuonna kaupungin parhaaksi. Paikka onkin ikivanhoine tiiliseinineen ja kakluuneineen huipputunnelmallinen. Söimme mainion Helsinki-menyyn: silakkaa, ankkaa, juustoja ja puolukkaa monenlaisilla kausiraaka-aineilla höystettynä. Juustolautaselta löytynyt Juustoportin Viinitarhuri kiilasi uudeksi suosikiksi: visiitti Hakaniemen hallin Lentävään lehmään taitaa olla lähiaikoina ohjelmassa.
4) Poliisien kesäkoti. Lauttasaaren koukeroisilta rannoilta löytyy tällainenkin pikku paratiisi, jonka sileiltä kallioilta on rauhoittavaa katsella tyrskyjä ja odotella tulevaa kesää. Lempeät löylyt, takasta tupruttava savun haju ja tutut naurut. Ei yhtään hullumpi sunnuntai, sanoisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti