Meitsillä ainakin.
Olen viime viikkoina ihmetellyt, että ihan kuin kalenterissani olisi pientä häikkää. Välillä sieltä löytyy jokseenkin yllättäviä merkintöjä, välillä ihan varmasti tehdyt merkinnät puuttuvat tyystin. Lisäksi syntymäpäivämerkinnät ovat sellaisia, että esimerkiksi parempi puoliskoni täyttää vuodesta toiseen 31 vuotta, vaikka on syntynyt vuonna 1979.
Tänään selvisi. Puhelimessani oli käytössä ei suinkaan yksi, eikä kaksi, eikä edes kolme, vaan NELJÄ rinnakkaista kalenteria. Sekä KAKSI päällekkäistä syntymäpäiväkalenteria. Kalenteriäppsejäkin löytyy pari kappaletta.
Luonnollisesti hankin myös vastikään paperisen kalenterin. Se on maailman hienoin, ja pinkki.
Että sukkuloi siinä sitten.
Mutta: voi sitä elämänhallinnan tunnetta, kun kalenterit on saatettu ojoon. Samoilla vauhdeilla siivosin myös Spotifyn. Kohta varmaan alkaisin luututa, ellei kappas, käden ulottuvilla näyttäisi olevan lasillinen lauantai-illan punaviiniä. Yksi Wallanderkin vielä katsomatta.
Elämä: back in track. Fanfaareja!
(Minä vol. 2:n esiinmarssia pönkittää myös joulupukin tuoma ihana, ihana Marimekon Toimi-laukku. Se on niin säntillisen näköinenkin, ettei se sovi minkään tohelon kannettavaksi.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti