Tuoksut vanamon ja varjot

Kolmekymmentä päivää sitten heräsin teltasta. Saaressa oli hiljaista ja aamunkaunista. Sileä kallio alkoi hiljalleen lämmetä, kun kävelin rantaan ja mereen. Aamiainen saaren korkeimmalla kohdalla, sitten teltta rullalle, tyttö vesille ja tyvenessä meloen kohti tuttua laituria.

Kotona päälle sininen mekko ja taksiin. Pidin kädessä tuttua kättä, kun ajoimme virastoon.

Sitten lupasin että tahdon.

----

Kolmea päivää myöhemmin heräsin kelloon. Kävelin naapurin kampaamoon, ja minusta tehtiin kaunis. Kotona nostin keltaisen vohvelikangaspyyhkeen päähäni ja sukelsin valkoiseen mekkoon. Rakkaita tyttöjäni nauratti. Olivat ostaneet vadelmia; söin kaikki.

Kirkko oli sama, missä tapasin istua nuorena haavanlehtenä. Nyt kävelin eteen saakka. Papilla oli lempeä ääni ja väkevät sanat, ja Nocturne kimpoili kuulaana pitkin seiniä. Kun uskalsin, vilkuilin hääväkeä. Vakavina kaikki minun rakkaani.

Sitten seurasi saippuakuplia, kuohuviinikuplia, saaristoa. Sulhanen halasi kukkavieheensä kuoliaaksi. Äidin sämpylät, siiat ja grillikyljet. Upea, upea hääkakku, johon oli leivottu ystävyys hienoimmalla mahdollisella tavalla. Pöydissä kesän koreimmat kukat.

Puheita, jotka tulemme muistamaan. Lause sieltä, toinen täältä, pulpahtaa silloin tällöin mieleeni, ja olen niistä jokaisesta hyvin onnellinen.

Häätanssia oli harjoiteltu ensi kertaa edellisenä iltana. Epätasaisella nurmikolla oli samaan aikaan hankalaa ja ihanaa tanssia. Helpointa se oli paljain jaloin. Tutut soittajat soittivat kuin viimeistä päivää, katselin niitä siinä ja mietin että huhhuh.

Yksi lapsi pulahti vahingossa mereen, toinen kantoi omistautuneena helmaani koko illan. Juoksivat ja keinuivat riippumatossa.

Myöhemmin rannassa loimotti nuotio. Vieraat kertasivat elämän tarkoitusta ja tanssivat ilman paitaa. Burgerien punasipulissa maistui neilikka ja kaneli.

Ja kun vesibussi viimein lipui läpi tyynen veden kohti kaupunkia, osoittelivat ihmiset pulleaa täysikuuta. Bestman kannatteli antiikkista Phillipsiään korkeuksissa ja Australian-ystävä esitti tulkintansa suomalaisen popmusiikin ikoneista. Mietin, että jos ajan saisi yhden kerran pysäyttää, tekisin sen nyt. Liput liehuu ja ihmiset riehuu.

----

Sellaista ehkä on rakkaus.