Hullua se on myös siksi, että yhtäkkiä esimerkiksi ruoka tuoksu tai maistu yhtään miltään. Jäystin äsken karkkia, kunnes tajusin, etten oikeasti aisteillani havaitse siitä mitään muuta kuin kumimaisen rakenteen. Eli ehkä aisteille tulee totaalinen overdose-tilanne, kun ne käyvät pari viikkoa oikein kunnolla ylikierroksilla.
Sillä nähtävää, kuultavaa, haistettavaa ja maistettavaa maailmalla riitti. Mutta ennen kaikkea ajateltavaa, vielä enemmän kuin olin etukäteen uumoillut.
Kerrottavaa riittää monen postauksen verran, ja kuvat odottavat vielä purkajaansa, joten palaan.
Tässä kuitenkin ihana, ihana laulu, jota kuuntelin paluumatkalla lentokoneessa samalla kun katselin levollisina leijuvia pilviä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti