Laimea nuori

Kävin eilen pyytämässä omistuskirjoituksen yhteen Anna-Leena Härkösen kirjaan.

"Mistäs tää nyt onkaan niin tuttu tää 'laimentunut nuori'", mietti Härkönen.
"Se on tosta sun uusimmasta kirjasta."
"Ai katos niinpä taitaakin olla."

Selitin sitten vielä, että olen pian täyttämässä jotain kolmosella alkavaa. Ajatus siitä, etten ehkä sittenkään tuona päivänä muutu heti täysin seniiliksi, vaan sen sijaan vain hieman laimennun, on jotenkin lohduttava. Aikuinen = laimentunut nuori. Hyväksyn tämän.